Maria Landén Ajatuksia nyt ja huomenna

Vanhus maksaa ylläpidostaan, vanki ei

   Uutislehti Karjalainen uutisoi viime marraskuussa vankilassa istuvasta ”mallitoimistopomo” Tero Erosesta ja hänen suurista pääomatuloistaan. Lehden mukaan useista seksuaalisista hyväksikäytöistä, raiskauksista, törkeistä raiskauksista ja ihmiskaupasta 11 vuoden ja 4 kuukauden tuomion saanut “mallitoimistopomo”, on tienannut vankilassa istuessaan huimat 229 000 euroa pääomatuloja.

 Tämän lisäksi vuonna 2011 vilkasta keskustelua kansalaisten keskuudessa herätti uutisointi vankien palkoista. Esimerkiksi Iltalehden uutisen mukaan vanki voi tienata jopa yli 2300 euroa kuukaudessa. Summa on enemmän kuin vankeja työkseen valvovilla vartijoilla.

  Nämä edellä mainitut uutiset herättävät tunteita. Ei vähiten siksi, että mielestäni on kohtuutonta, kuinka Suomessa vankien palkat ovat isompia kuin osalla rehellisistä kansalaisista, mutta myös siksi, että vangit eivät maksa penniäkään ylläpitokuluistaan vankilatuomionsa aikana.

 Rikoksen tehtyään vanki siis nauttii olostaan veronmaksajien kustannuksella, pahimmillaan jopa useita vuosia. Yhden vangin ylläpito maksaa Suomen valtiolle, toisin sanoen veronmaksajille, yli 200 euroa päivässä, mikäli hän istuu tavallisessa vankilassa. Avovankilassa kustannus on hieman alhaisempi.

 

  Sen sijaan vanhukset, he joita meidän tulisi erityisesti arvostaa, jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden ja paremman tulevaisuuden puolesta, maksavat itse joka kuukausi tietyn prosentuaalisen summan saamastaan ylläpidosta ja palveluista vanhainkodissa. Vanhainkodissa pitkäaikaishoidon maksu on 85 prosenttia nettotuloista.

Seuraava lainaus on suoraan Suomi.fi:stä:

“Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan kuukausimaksu. Se perustuu asiakasmaksulakiin. Kuukausimaksu on maksukyvyn mukainen ja määräytyy nettotulojen perusteella. Nettotulot muodostuvat eläkkeistä ja muista jatkuvista henkilökohtaisista tuloista vähennettyinä veroilla.”

 Vangeille ei samanlaista lailla määriteltyä velvoitetta ole ja mielestäni tämä kertoo siitä, kuinka päälaellaan ja epäoikeudenmukainen Suomen laki on tässä asiassa.

 

  Mikäli tulen valituksi eduskuntaan kevään 2015 vaaleissa, aion välittömästi ryhtyä valmistelemaan lakialoitetta, joka mahdollistaisi lain muuttamisen siten, että vangit joilla on joko ansiotuloja, pääomatuloja tai muuta varallisuutta, joutuisivat myös maksamaan tietyn prosentuaalisen määrän kuluista, joita valtiolle aiheutuu vankien päivittäisistä ylläpitokustannuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Sinun oikeudentajusi mukaan tuomitun pitää maksaa saamastaan rangaistuksesta, mitä ankarampi rangaistus, sitä korkeampi maksu.

Pauli Leinonen

Eihän maksua otettaisi muusta kuin hänen ruokkimisestaan, turvallisuudestaan, asunnostaan ja muusta hyvinvointipalvelusta. Oikeudenmukaista jos mikä. Tietenkin, mikäli vanki tekisi työtä, siitä maksettaisiin kohtuullinen palkka ja perittäisiin kohtuulliset verot.

Kannatettava ajatus!

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Avolaitoksissa noin jo toimitaankin, vangit maksavat ylläpidoistaan, maksavat verot, velat, elatusavut jne.

Käyttäjän MariaAlexandraLandn kuva
Maria Landén

Et tainnut lukea kirjoitustani tai sitten et ymmärtänyt pointtiani. Ylläpitokuluista koituva maksu, mitä vanki maksaisi omista tuloistaan, määräytyisi tulojen mukaan, mikäli sellaisia vangilla on. Ei rangaistuksen mukaan.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ensin kokomuuksen naiset kadetivat maahanmuuttajien lastenvaunuja, ja nyt PS:n naisehdokas on vangeille kateellinen, uskomatonta, mutta totta.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

En tiedä aiheesta oikeastaan mitään, enkä voi tähänkään kirjoitukseen ottaa vastuullisella tavalla kantaa, mutta kirjoitan mielipiteitäni kuitenkin...

Minusta tässä kirjoituksessa olennaista on ainakin huomio siitä että aina kun rahaa käytetään johonkin, se on jostain muualta pois. Vankien hyvä ylläpito on varmaan perusteltua. Ikääntyvien ihmisten ylläpito on myös perusteltua. On niin, että se raha mitä vankien ylläpitoon käytetään, on pois vanhusten ylläpidosta, sekä päinvastoin. Tarkemmin sanottuna lopulta merkitsee, mitä konkreettisesti tapahtuu, rahalla ostetaan asioita ja palkataan ihmisiä tekemään asioita.

Toisaalta minustakin kirjoituksessa on piirre, jonka voisi tulkita kateudeksi näiden vankien ansioiden suhteen. Onko se hyvä vai huono asia, jos vangeilla on mahdollisuus työskennellä tai ansaita, tavalla tai toisella, vankeutensa aikana? Minusta on yleishyödyllistä, jos työtä tehdään. Mahdollisuudet yhteiskuntaan osallistumiseen rangaistuksen jälkeen saattavat parantua ja riski uusia rikos laskea. Niin voi ainakin ajatella.. Yhteiskunnan kannalta on tietysti hyödyllistä, jos vankila toimii paremmin tulevien rikosten ehkäisemisessä.

Vankeus on silti luonteeltaan sanktio, joka pyrkii ehkäisemään rikollista toimintaa ja liittyy myös ihmisten oikeustajuun vääryyksistä, sekä poistamaan sellaisen henkilön, joka aiheuttaa ympäristössään haittaa, ympäristöstä. Kolmantena piirteenä voisi pitää tätä jo tehdyn rikoksen jälkeistä pyrkimystä mahdollistaa henkilön parempi sopeutuminen yhteiskuntaan.

Tavallaan on tärkeää, että rikoksesta saatu tuomio on tietynlainen, ja edellyttää rangaistuksen kiteyttämistä vaikkapa vapauden rajoittamiseen, siten että kyseinen ihminen joutuu viettämään aikansa tietyissä tiloissa. Mikäli rangaistuksenluontoisia muita piirteitä sekoittuu tähän, se voi vaikuttaa myös siihen mistä tuomiossa oikeasti on kyse. Onko esimerkiksi niin, että se sosiaalinen ympäristö, jossa vanki joutuu aikansa viettämään, on todellinen rangaistus, muiden vankien seura?

Ajattelen asiaa omalle kohdalleni: Mitä jos itse olisin joutunut vankilaan? Minun elämäni on usein melko yksitoikkoista rutiinia, ja omasta näkökulmastani on suorastaan niin, että olosuhteet voisivat olla - ajoittain - jopa paremmat vankilassa kuin vapaalla.

Mutta muiden vankien seurassa en haluaisi olla, epäilen että vankien joukossa on paljon enemmän sellaisia ihmisiä, jotka eivät kohtele kanssaihmisiään sopivalla tavalla, ovat arvaamattomia, väkivaltaisia ja niin edelleen.

Tarkoitan, että sen perusteella mitä Suomen vankilasta tiedän, voisin itse viettää siellä vaikkapa 6kk, jos se on mahdollista tapaamatta niitä muita asukkaita.

Tätä voisi verrata vaikkapa maanpuolustusvelvollisuuteen - siinä on hyvin samanlaisia elementtejä.

Mikäli vankiloiden olosuhteet todella vastaavat mielikuvaani, minusta rangaistuksen kyky ehkäistä rikoksia voi olla merkittävästi heikentynyt, erityisesti sen vaikutus rikoksen uusimiseen saattaa olla heikentynyt. Rangaistukseen liittyy sosiaalisia elementtejä, eräänlainen stigma, yhteiskunnallinen leima. Minusta nämä ovat osa rangaistuksen todellista luonnetta. Näiden lisäksi ennen rangaistuksen saamista, ihminen ei tiedä mitä se tarkoittaa, ja tuntematonta on luonnollista pelätä tai olla sen suhteen ainakin varovainen. Näin ollen syyt siihen miksi ihmiset eivät halua vankilaan ovat minun mielestäni seuraavat: Rangaistuksen sisällön tuntemattomuus ennen sen kokemista, yhteiskunnallinen stigma, muiden vankien seura. Tietysti itse vapauden rajoituskin on merkittävä tekijä, estää ihmisiä tekemästä niitä asioita, joita he muuten haluaisivat tehdä. Tämäkin seikka, kaikki muutkin edellä mainituista, on painoarvoltaan tulkinnanvarainen ja henkilökohtainen siten, etteivät kaikki koe sitä yhtälailla merkitykselliseksi.

Rikoksen uusimisen ehkäisemisessä rakentavat lähestymistavat kuten työllistymisen mahdollisuuksien parantaminen ovat varmaankin toimivampia kuin sanktioajatteluun perustuva vankiloiden olosuhteiden heikentäminen.

Jos vankilassa ylläpito tulee halvemmaksi kuin vapaalla, ja työskennellessä on mahdollista ansaita paremmin kuin vapaalla, siitä syntyy ikävällä tavalla mielikuva, että vankilassa on kannattavaa olla. Ehkä ei kokonaisuudessaan, mutta tietyltä kantilta. Tästä näkökulmasta minusta se ettei ylläpidosta tarvitse maksaa, kuten kirjoituksessa esitetään, on haitallista.

Sekin on mahdollisesti merkityksellistä, että tuota yhteiskunnallista leimaa rikollisuudesta ja rangaistuksesta ei välttämättä voi hankkia uudestaan. Samalla tavalla varovaisuus rangaistuksen tuntemattomuuden suhteen voi myöskin poistua. Jäljelle jää siten vapauden rajoittaminen ja vankilan olosuhteet, siis osana sanktioluontoisia piirteitä. Positiiviset ja rakentavat motivaatiot kuten elämän uudelleen järjestäminen voivat silti toimia rikoksen uusimisen ehkäisemisessä.

Vankeja on paljon vähemmän kuin ikääntyviä ihmisiä, ja asian raadollinen puoli piilee siinä seikassa. Jos vanhainkodeissa olisi yhteensä yhtä paljon ihmisiä kuin vankeja vankiloissa, olisi helppoa ja ongelmatonta järjestää vanhuksille kunnollinen hoiva.

Minusta Suomi on muutenkin yhteiskuntana moraalisen haasteen edessä juuri vanhusten hoivan suhteen. Vanhusten määrä kasvaa ja heistä huolehtiminen on taloudellisesti vaikeata, mutta se pitää silti tehdä hyvin ja oikeudenmukaisesti.

Minusta tämä on syytä pitää mielessä silloin kun puhutaan leikkauksista, tulonsiirroista ja julkisista palveluista. Valtion kulutuksella on vaihtoehtoiskustannus, ja tässä tapauksessa se on vanhusten ympäristö. Mikäli julkinen sektori sijoittaa vaikkapa Guggenheimiin, ovat nämäkin rahat pois vanhusten hoivapalveluista, ja jostain muusta järkevästä vaihtoehdosta.

Asiaa vaikeuttaa se, että kun kohdataan ongelmia, ne pyritään ratkaisemaan tapauskohtaisesti, ja valitsemaan sopivin asenne tai ulostulo yksittäisen tapauksen suhteen. Esimerkiksi kun poliitikot tai muut ihmiset kirjoittavat siitä mikä on oikeanlaista työttömyyspolitiikkaa, ei samassa yhteydessä useinkaan mainita sitä, että tämän suhteen tehdyt valinnat vaikuttavat myös vanhusten olosuhteisiin.

Kun rakennellaan byrokraattinen järjestelmä, joka käsittelee vaikkapa nyt kalastuslupia, siihenkin kuluvat resurssit ovat pois vanhusten huollosta. Jos esimerkiksi verottajalla työskentelee työntekijöitä, jotka käsittelevät osaksi turhia verovähennyksiä tai erityismaksuja, nämäkin palkat ja työntekijät voivat osaltaan mennä hukkaan. Tehokkaammassa järjestelyssä voisi olla mahdollista palkata pari virkailijaa vähemmän, ja pari lähihoitajaa enemmän vanhuksista huolehtimiseksi.

Julkisen talouden ollessa kiristyvässä ruuvipenkissä, saattaa käydä niin, ja ehkä on jo käynytkin niin, että heiltä, jotka vähiten valittavat leikataan ensimmäisenä. Kuten vanhusten hoivapalveluista, ja tämän suhteenhan tehtiin se 'rakenneuudistus'. Itse en tiedä mitä se käytännössä on tarkoittanut, mutta asiassa on sellainen mahdollisuus, etteivät ikäihmiset nouse barrikadeille. Uudessa Suomessakin kirjoittaa nuoria, jotka puhuvat vaikkapa perustulosta, mutta kuinka moni laitoshoidossa oleva vanhus kirjoittaa miten nyky systeemi on pielessä?

Vanhusten on vaikea omalla toiminnallaan enää sopeutua muuttuvaan julkisen talouden tilanteeseen. Vanhuksilta leikkaamisessa on siinä mielessä samanlaisia piirteitä kuin vankiloiden ja vankien olosuhteissakin. Kummassakin tapauksessa henkilön oma kyky vaikuttaa tilanteeseensa ja sopeutua on heikentynyt.

Toisin on esimerkiksi työttömien suhteen. Työttömillä on huomattavasti paremmat madhollisuudet sopeutua muuttuvaan julkisen talouden tilanteeseen kuin muistisairaalla vanhuksella. Minusta tällaisetkin näkökulmat voivat olla hyödyllisiä kun näitä asioita pohdiskelee.

Käyttäjän MariaAlexandraLandn kuva
Maria Landén

En oikein ymmärrä, miten kirjoituksestani sai sen päätelmän, että olisin kateellinen vangeille.

Jos jutussa mainitsemani törkeä rikollinen, siis ihminen, joka on syyllistynyt useisiin törkeisiin raiskauksiin, tienaa vankilassa ollessaan noin suuren summan, tulisi hänen osallistua omiin ylläpitokustannuksiin.

Tarkastelen tätä asiaa vain ja ainoastaan veronmaksajan näkökulmasta. Onko oikein, että veronmaksajien varoilla maksetaan moisen rikollisen elinkustannukset yli 11 vuoden ajan? Jos yksi päivä kustantaa 200 euroa, tämä tarkoittaa, että veronmaksajien rahaa kuluu 803 000 euroa tänä aikana.

Samaan aikaan sama rikollinen säästää joka pennin omia tienestejään siihen asti, kunnes hän vapautuu vankilasta. Mielestäni se ei ole oikein.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Kuten yllä jo mainittiin niin avotaloissahan vangit maksavat osan ylläpidostaan. He saavat palkkaa tekemästään työstä ja tästä otataan veroja, ulosottoja ja avovankilan perimiä ylläpitokustannuksia.

Se että vanki tienaa yli 2300 E kuukaudessa johtui poikkeuksellisista olosuhteista. Hän suoritti lumenaurausta isossa mitassa suurilumisena talvena. Hän teki paljon viikonloppu- ja ylitöitä. Näistä työehtosopimuksien lisäkorvauksista ja suuresta työtuntimäärästä muodostui poiklkeuksellisen suuri palkka. Tietysti vartijat ottivat asian esille edistääkseen omia etujaan julkisuudessa. Tosin vartijat olisivat voineen kertoa todellisen palkkansa erilaisten lisien jälkeen ihan tasapuolisuudesta.

Avolaitoksen palkka motivoi vankia työhön. Vaikka käytännössä vankityö ei juuri tuota mitaan voittoa vaan on käytännössä menoa valtiolle tuo puolestaan avolaitospäivän halvempi hinta säästöjä valtiolle. Suljetun talon päivähinta on paljon suurempi.

Mites ajatelmasi että vanki maksaa ylläpidosta sopii lainsäädännön ja ihmisoikeussopimuksien kaksoisrangaistuksen kieltoon. Pitäisikö ihmisoikeussopimuksien noudattamisesta luopua pienten säästöjen takia. Yhteiskunta määrää ihmiselle paikan missä hän suorittaa vapausrangaistuksensa joten yhteiskunta maksaa paikan kulutkin.

Ja ottamasi esimerkki suurituloisesta liikemiehestä pitkällä seksuaalirikostuomiolla on tarkoituksella haettu ääriesimerkki. Iso osa vangeista on varattomia ja elävät yhteiskunnan tuilla vapaudessa. Ja yleisenä ajatelmana. Kaveri on tunnettu seksuaalirikollinen erittäin suurilla tuloilla. Miettikäähän että kuinka paljon tuo kaveri joutuu maksamaan muille vangeille että selviää ilman jatkuvaa sairasosastolla oloa.

Käyttäjän MariaAlexandraLandn kuva
Maria Landén

Miten saan sellaisen käsityksen kommentistasi, että vanki on mielestäsi jotenkin uhri? Pidän hyvänä, että vankeja yritetään työllistää tai pitää toimeliaina tuomionsa aikana, jotta olisivat ehkä joku päivä vielä yhteiskuntakelpoisia. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi he eivät voisi osallistua ylläpitokustannuksiin, mikäli heillä on tuloja, kun he ovat itse vapaaehtoisesti omalla toiminnallaan hankkineet itselleen tuomion ja sitä kautta "pääsyn" vankilaan.
En itse koe ylläpitokustannuksia varsinaisena rangaistuksena, kuten itse tuomiota.

Rikollinen on itse valinnut joutua vankilaan, vanhus ei ole valinnut joutua vanhainkotiin. Vankilassa usein oltavat ovat paremmat kuin vanhainkodissa ja silti vain vanhuksia laskutetaan ylläpitokuluista.

Asiahan on täysin mielipide- ja moraalikysymys.

Myös Hollannissa sama asia on puhuttanut viime vuonna:

http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/vangeilta-ryhd...

Ruben Salonen

>Miten saan sellaisen käsityksen kommentistasi, että vanki on mielestäsi jotenkin uhri?

Sinun pitää itse ratkaista tuo kysymys, sillä käsitys tulee minun nähdäkseni vain omasta itsestäsi.

>Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi he eivät voisi osallistua ylläpitokustannuksiin, mikäli heillä on tuloja, kun he ovat itse vapaaehtoisesti omalla toiminnallaan hankkineet itselleen tuomion ja sitä kautta "pääsyn" vankilaan.

Vankihan ei muuten itse päätä vankilan olosuhteita. Esim. jos vangilla ei ole mitään aikomusta karata, vartijoita ei tarvita, joten hänen ei varmaankaan tarvitse maksaa vanginvartijoiden korkeita palkkoja?
Oikeastaan tällainen sanomasi mukaan täysin vapaaehtoinen vanki voisi istua kotonaan, kunhan lupaa, ettei tapaa ihmisiä eikä käytä internetiä tai päihteitä (paitsi tupakkaa ja kahvia). Silloin yhteiskunta säästäisi eniten.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Vapausrangaistuksessa on kyse vapauden menetyksestä jonka oikeus on tuominnut. Muita perusoikeuksiin kuuluvia oikeuksia saadaan vangilta rajoittaa vain laissa määrätyissä tarkoituksissa ja laissa määrätyillä tavoilla. Mm. jokaisen omaisuus on turvattu perustuslaissa. Sakossa on kyse poliisin tai tuomioistuimen määräämästä rahallisesta rangaistusmaksusta joka on tietyn summan suuruinen. Sakkoja ensin peritään, sitten ulosmitataan ja tietyissä tapauksissa muunnetaan vankeudeksi. Vapausrangaistus on siis vain rangaistus jossa vapaus on menetetty valtion määrittelemässä paikassa. Ei ole perustuslaillisesti tai ihmisoikeuslainsäädännön mukaan perusteltua että vapausrangaistus sisältää lisärangaistuksena pakollisen ylläpitomaksun.

En yritä antaa kuvaa että vanki on uhri vaan sitä että myös vangilla on perusoikeudet mm. omaisuuden suoja.

Vankien ylläpitomaksu olisi toteutuessaan hyvin marginaalinen tulonlähde valtiolle tai vankeinhoitolaitoksen budjettiin. Luultavasti sen perimiseen ulosottoteitse, hallinto-oikeuden oikeudenkäynnit muutoksenhakuun ja verokikkailu tulojen hävittämiseksi aiheuttaisivat enemmän kuluja kuin maksu tuottaisi. Olisiko ylläpitomaksu esimerkiksi verotuksessa vähennyskelpoinen erä mikä alentaisi kerättävää veroa. Pystyyko maksua kiertämään jättämällä osingot ja tulot yritykseen sisälle ja nostaa ne myöhemmin.

Vankien ylläpitomaksu on vain hienoa "populismia". Käytännössä täysin marginaalinen asia. Ennemmin pitäisi keskittyä suuriin merkittäviin ongelmiin vanhustenhoidon laadussa ja kustannuksissa. Siitä ei vain ole niin helppo puhua kun kukaan ei haluaisi myöntää että täytyisi laskea hoitajien palkkoja ja/tai kiristää verotusta kulujen peittämiseksi ja lisäksi tehdä jotain mullistavaa itse rahoitus- ja toteutusmallissa. Miten esimerkiksi itse ratkaisisit vanhustenhuollon kustannusten karkaamisen käsistä ja hoidon laadun heikkenemisen. Mikä on mielestäsi toimiva ratkaisu ja mistä rahoitus?

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Vangit osallistuvat kustannuksiin. Avolaitosesimerkit on jo annettu, mutta myös perinteisissä vankiloissa tehdään töitä. Osa tietysti talon toimintaan liittyviä sisäisiä töitä, mutta myös tuottavaa työtä ihan markkinoille.

Myös muutamiin rikostyyppeihin liittyy korvaukset valtiolle, joista usein saadaan perityksi suuriakin summia.

Toimituksen poiminnat